LAKU jotain juttua

Nupun poismenon jälkeen tuntui siltä että en ikinä enää halua mitään pentua.
Kotona oli reilun kuukauden verran hautajaistunnelma.
Noin puolitoista kuukautta Nupun kuolemasta alkoi tuntua siltä että ehkä sittenkin.
Mietimme ensin shelttiä mutta turkinhoito oli asia joka kuitenkin sai meidät harkitsemaan lyhytkarvaisia rotuja.
Vaihtoehtoisia rotuja oli muutamia. Niiden joukossa basenji.
Rotuun tarkemmin tutustuttuamme tulimme siihen tulokseen että saattaisi olla kaikin puolin meille justiinsa eikä melkein.


Haimme Lakun kotiin 24.2 lauantaina. Pennut olivat Helsingissä joten matkaa oli ihan perinteiset 350km suuntaansa.
Kotimatka ei olisi voinut paremmin mennä. Laku nukahti heti lähdettyämme. Heräsi kolme kertaa matkan aikana, pysähdyttiin ja Laku kävi pissillä. Matka jatkui ja Laku nukahti heti uudelleen.

Kotona ensitunnelmat ovat sellaiset että Laku on hyvin rohkea ja itsenäinen pentu. Heti kuin kotonaan. Kova pusuttelemaan.

Tätä kirjoittaessani Laku on 4,5 kuukauden ikäinen.

MITÄ TOIVON LAKUN OLEVAN?

Kuten muidenkin koiriemme, toivon Lakun olevan riittävän hyvähermoinen, avoin ja toimintakykyinen niin että arjessa olevat asiat sujuvat ongelmitta

Tietenkin toivon sen olevan myös terve niin luustoltaan kuin muutenkin.

ONKO SE VASTANNUT TOIVEITANI?

Aika näyttää